Kirjailija-puutarhuri Mari Mörö

Olen vuonna 1963 syntynyt kirjailija, kustannusalan monitoimija ja kukkasuutari. Asun, askartelen ja hoidan puutarhaa Mörönperällä Etelä-Savossa. Osan vuodesta vietän Vancouverinsaarella Kanadassa. Myös siellä aikani kuluu kirjoittamisen ja puutarhan parissa. 

Tuotantoni on laajaa ja monipuolista, väittävät lukijat ja kriitikot. Tehtyjen kirjojen kasaan mahtuu lukuisia aikuisten romaaneja, joista kai parhaiten tunnetaan Kiltin yön lahjat (1998). On tullut kirjoitetuksi myös nuortenromaaneja sekä lastenkirjoja, ja olen naputellut puutarhapakinoita ja muita kasviaiheisia juttuja eri lehtiin ja tehnyt puutarhaohjelmia radioon. Aloitin pakinoilla vuonna 1982, ja siltä ajalta ovat ensimmäiset julkaistut tekstini. Puutarhapuolen proosa on rönsyillyt garden writing -kirjoiksi. Tutustu tuotantooni

Luovaa kirjoittamista aloin opettaa joskus 1987 lähtien, enkä ole vielä lopettanut. Vahvuuteni opettajana on oppilaan oman äänen ja tyylin huomioiminen sekä laaja ja avaraksi sanottu tyylilajien tuntemus. Vuodesta 2011 minulla on ollut verkkokurssi. (Ei enää hometaloja, kiitos.) Ajan ja paikan kahleet saa unohtaa, ja verkon tukena on sitten livesessiot. - Olen siis myös läsnä jokaiselle ohjattavalleni, ja oppilas saa räätälöidyn opetuspaketin ja opettajan aikaa - ei pelkkää yleistä höpinää ja kainaloiden raapimista.

Tarjolla on myös proosan arvostelupalvelu. Se palvelee niitä, jotka haluavat vain kirjallisen palautteen ilman kaltaiseni proosapeikon päsmäröintiä. Sekin käy! (Tutustu "Arvostelupalveluun" eli klikkaa sivun ylälaidan palkkia.)

 

 

Lue lisää puutarhasta Mörönperä-sivulta ja puutarhablogistani www.vapaastiversoo.fi.

Juurevat harrastukset maadoittavat harhailevan mielen: aina jaksa melskata sanojen parissa. Aloitin päivittäisen kirjoittamisen 6-vuotiaana, koska ei ollut muutakaan tekemistä. Askartelin mulkosilmäisiä peikkoja Meilahden sairaalassa ja onnistuin ompelemaan itseni kiinni askartelutädin helmaan. Asiat selviävät ratkeamalla, tästä on varmaa tietoa. Myöhemmin vaihdoin peikoit tonttuihin ja juurruin puutarhaan.   

Keväällä 2020 opettelin puhumaan aasin kanssa, kiitos koronajumin. (Tämän kielen lisäopintojen merkeissä taitaa kulua syksy 2020 myös.)